Kansalaispalvelus on toteuttamiskelvoton idea

Puolustusministeri Antti Kaikkonen väläytti viikonloppuna jälleen naisia koskevan kansalaispalveluksen luomista. Ehdotuksen mukaan naisille voisi luoda 2-3 kuukautta kestävän "kevyemmän mallin".

Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että kansalaispalvelusavausten taustalla ei ole todellinen yhteiskunnallinen tarve, vaan pyrkimys pelastaa asevelvollisuus sen täysin sukupuolittuneen ja yhdenvertaisuutta rikkovan toteuttamistavan herättämältä kritiikiltä. Asepalveluksen laajentaminen pakollisena koskemaan myös naisia on mahdoton ajatus, koska jo nykyinen järjestelmä tuottaa huomattavasti enemmän koulutettuja sotilaita kuin sodan aikana asepalvelukseen on tarkoitus määrätä. Tässä tilanteessa on sitten syntynyt ajatus asevelvollisuuden toteuttamisesta nykyistä laajemmin armeijan ulkopuolella.

Vaikka kansalaispalveluksesta on keskustelu paljon, sen tarpeellisuutta ei ole kyetty osoittamaan. Turvallisuuskomitea selvitti vuosi sitten eri ministeriöiden tarvetta kansalaispalveluskoulutuksen antamiselle. Käytännössä sitä ei juuri löytynyt. Kansalaispalvelus olisi erittäin ongelmallinen myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta, jotka kieltävät asevelvollisuuden laajentamisen laajasti siviiliyhteiskunnassa toteutettavaksi palvelusvelvollisuudeksi.

Kaikkosen esittämä malli ei myöskään ratkaisisi yhdenvertaisuusongelmaa vaan pahentaisi sitä. Tällöinhän järjestelmään sisältyisi asepalvelus sekä ensisijassa naisille tarkoitettu, huomattavasti lyhyempi kansalaispalvelus. On myös syytä muistaa, ettei Suomeen kaavaillun kaltaista kansalaispalvelusjärjestelmää ole ollut käytössä yhdessäkään Suomea muistuttavassa yhteiskunnassa.

Asevelvollisuuden aiheuttamat yhdenvertaisuusongelmat on ratkaistavissa vain siirtymällä kaikkia samalla tavalla kohtelevaan, tosiasiassa vapaaehtoisuuteen perustuvaan järjestelmään, jossa palveluksesta voi kieltäytyä ilman rangaistuksia. Norjassa toteutettava "sukupuolineutraali asevelvollisuus" on todellisuudessa tämänkaltainen.

Perusteetonta puhetta siviilipalveluksesta

Tänään maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa Kaikkonen mainitsee myös siviilipalveluksen. Hän viittaa vuonna 2010 julkaistuun Risto Siilasmaan johtaman selvitysryhmän raporttiin, jonka mukaan ”siviilipalvelusta pitäisi kehittää myös yhteiskunnan kriisivalmiuksia tukevaan suuntaan.” Kaikkoselta jää kuitenkin huomaamatta, että samaan aikaan Siilasmaan ryhmän kanssa toiminut siviilipalveluksen kehittämistarpeita selvittänyt työryhmä totesi, ettei palveluksen muuttamiselle tähän suuntaan ole yhteiskunnallista tarvetta. Samaan tulokseen päädyttiin jo nykyistä siviilipalveluslakia valmisteltaessa 2006-07 sekä siviilipalveluksen muutostarpeita vuosina 2017-18 käsitelleessä työryhmässä. Silti pian toimintansa aloittavassa asevelvollisuuden uudistamistarpeita käsittelevässä parlamentaarisessa komiteassa asiaa halutaan selvittää jo neljännen kerran reilun kymmenen vuoden aikana.

Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee myös puolustushallinnon innokkuutta puuttua siviilipalvelukseen. Siviilipalvelukseen liittyvien säädösten valmistelu on ollut 1990-luvun alusta työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä. YK:n ihmisoikeusneuvosto kiinnitti vuonna 2017 erityisesti huomiota siihen, että siviilipalveluksen tulee pysyä siviilien hallinnoimana. Siviilipalveluksen sisällön muuttaminen kriisivalmiuspalveluksen suuntaan olisi paitsi tarpeetonta, myös vaarantaisi sen perustehtävän toimia vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona.

Naisten kutsunnat toteuttamiskelpoinen vain Norjan mallilla

Asevelvollisuuskeskustelussa on ollut esillä myös kutsuntojen laajentaminen koskemaan myös naisia. Kutsuntatilauuksien laajentaminen kaikkia koskevaksi aiheuttaisi lähinnä tarpeettomia kustannuksia, Aseistakieltäytyjäliitto toteaa. Kutsuntojen laajentaminen naisiin voi olla toteuttamiskelpoinen ratkaisu, mikäli se toteutetaan samalla tavalla kuin Norjassa. Siellä kaikille pakollista on vain www-lomakkeen täyttäminen. Kerättyjen vastausten perusteella valitaan sitten kutsuntatilaisuuksiin osallistuvat, joista osa määrätään suorittamaan palvelusta. Käytännössä järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen.

Liito toteaa, että viittaaminen syrjäytymisen ehkäisemiseen ei ole järkevä peruste kutsuntojen laajentamiselle. Tällä hetkellä syrjäytyminen on suurempi ongelma nuorten miesten kuin kutsuntavelvollisuudesta vapaiden nuorten naisten kohdalla. Koulutusjärjestelmällä ja sen ulkopuolelle jääneiden nuorten tavoittamisella ja auttamisella on syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta huomattavasti keskeisempi merkitys kuin kutsunnoilla tai asevelvollisuudella.

lisätietoja,

järjestösihteeri Kaj Raninen, Aseistakieltäytyjäliitto ry, 040-8362786